2 - Tunnen olevani kauniimpi laihana

En yritä väittää, etteikö lihavakin voi olla kaunis. Itse vain pidän itseäni kauniimpana laihana kuin nykyisissä valasmitoissani.

Inspiraatioksi pukkaa kuvapostausta tämän lyhyen tekstinpätkän kera.

1 - Diabetesriski

Ensimmäinen, yksi suurimpia syitäni haluta olla taas normaalimitoissa on diabetes- eli sokeritautiriski. Tein itseäni herättääkseni Diabetesliiton riskitestin ja sain siitä 16 pistettä seuraavan tuomion kera:
Riskisi sairastua tyypin 2 diabetekseen kymmenen vuoden kuluessa on suuri: arviolta joka kolmas sairastuu.
Suorastaan hätkähdin luettuani tuon tekstin; joka kolmas sairastuu. Joka kolmas. Se tarkoittaa siis, että minulla on 33% mahdollisuus sairastua kakkostyypin diabetekseen. Tälle lihavuusasialle pitää siis todella tehdä jotain, ennenkuin on liian myöhäistä.

Joku saattaa miettiä, miksi en kirjoittanut heti edellistä postausta seuraavana päivänä uutta blogimerkintää, kuten lupailin. Syy oli se, etteivät viime päivät ole laihdutuksen osalta sujuneet ollenkaan. Olen vain mässäillyt ja motivaatio on ollut tiessään. Tänään kuitenkin päätin, että nyt se loppuu, ja nyt illalla olen pysynyt tiukasti ruokavaliossa. Saa nähdä, miten on aamulla. Varmuuden vuoksi hävitän kyllä kaikki herkut jääkaapista ja kuivakaapista, ei ole sitten vierasvaraa kahvivieraille, mutta sille nyt ei voi mitään.

Vähän siitä ruokavaliosta. En ole tehnyt itselleni mitään tarkkaa ruokavaliota, mutta pidän päiväruokana kahdesti päivässä keiton tai salaatin; pinaatti-, nokkos- tai kasvissosekeittoa, ehkä myös tomaattikeittoa, vaihtoehtoisesti salaattia, jossa voi olla vähärasvaista kanaa. Lisäksi syön kananmunia, raejuustoa sekä hedelmiä (banaania, nektariineja, persikoita, sillä näitä on usein tarjouksessa - omenaa en pysty syömään). Syön myös Piltin marja- ja hedelmäsoseita. Ei niitä, missä on jogurttia, vaan 100% marjaa tai hedelmää sisältäviä. Pyrin juomaan paljon vettä, mutta juon myös light-colaa - tiedän, se on epäterveellistä, mutta ei sisällä kaloreita juuri ollenkaan ja tuo kaivattua makeutta päivään. Pyrin jättämään colan vähitellen kokonaan pois. Juon myös teetä, ja vaikken oikein usko ihmelaihdutusvalmisteisiin, tunnustan juovani Laihduttajan paras ystävä-teetä.


Tuo on siis yrttiteetä, josta kerrotaan Forsmanin nettisivuilla ja pakkauksen kyljessä seuraavaa:
Auttaa pudottamaan painoa luonnollisella tavalla. Poistaa nälän tunnetta, nopeuttaa aineenvaihduntaa ja poistaa voimattomuutta. Sisältää mateen lehteä, sitruunamelissaa, vihreää oolongia, tuomenkukkaa, ruusunmarjaa, hibiscusta, omenanpaloja ja anista. Mausteena mansikkaöljy. Hauduta 5-8 min.
Tätä saa ainakin täällä päin S-ryhmän kaupoista ja hinta oli muistaakseni alle kolme euroa paketti. Tuota menee teelusikallinen per kuppi. Ja on ihan hyvän makuista, eikä tarvitse sokeria.

Nyt mennään kuitenkin Valdan kanssa ulos. Bloggaan taas muutaman päivän sisään, katsotaan josko saataisiin ruoka-aiheisen postauksen rinnalle jotain liikunta-aiheista. ;)

Prologi

Hei vain ja tervetuloa lukemaan blogiani So Many Reasons To Chase My Dreams, eli peruskouluenglannilla "niin monta syytä jahdata unelmiani". Mikäli se ei jollekin vielä selvinnyt, kyseessä on siis laihdutusblogi. En bloggaa anoreksiasta, en bulimiasta enkä mistään muustakaan syömishäiriöstä - no, ellei sitten vaikeaa lihavuutta lasketa syömishäiriöksi - vaan yrityksestäni pudottaa kymmenet ja taas kymmenet liikakiloni niin, että ne pysyvät poissa.

Olen 20-vuotias eteläsuomalainen opiskelijatyttö. Pituudeltani olen 167 cm pitkä ja painoa on hävettävät 117,7 kg, Olen siis vaikeasti, jopa sairaalloisesti lihava.
Miten pahalta tuntuikaan myöntää se edellisessä lauseessa. Pitkän aikaa olen kieltänyt oman lihavuuteni, kieltänyt sen, ettei tämä ole enää tervettä, että minun täytyy jo muistakin kuin pelkistä ulkonäköseikoista laihduttaa. Olen kyllä pitkän aikaa ajatellut laihduttamista ja välillä yrittänytkin sitä tyylillä "no huomenna sitten alan laihduttamaan", mutta eihän siitä ole mitään tullut, olen vain lihonut lisää.
No, joka tapauksessa, vähän lisää itsestäni. En erittele missään vaiheessa bloggaamista kovin tarkasti, missä kaupungissa asun tai muitakaan sellaisia tietoja, joista minut saattaisi tunnistaa. Bloggaan siis täysin anonyymisti nimimerkin takaa. Jos joku haluaa tutustua minuun tarkemmin, minuun voi ottaa yhteyttä kommenteissa ja jättää sähköpostiosoitteensa, niin otan yhteyttä.
Asun yksin. Tai no, en ihan yksin - minulla on sekarotuinen koira sekä viljakäärme. Koira tottelee tässä blogissa muutettua nimeä Valda ja käärme on muutetulta nimeltään Aru. Koirasta en tule julkaisemaan kuvia, sillä se saatetaan tunnistaa kovin helposti, käärmeestä sen sijaan voin joskus pari kuvaa räpsäistäkin.
Niistä kuvista muutenkin. Joitain kuvia saatan elämästäni julkaista, mutta kuten totesin, pidän blogia anonyymisti ja tulen esimerkiksi sensuroimaan kasvot, jos niitä kuvissa näkyy, ja kuvaamaan sellaisissa paikoissa, mistä asuntoani ei tunnisteta. Joku saattaa ihmetellä, miksi moinen salamyhkäisyys. Syy on yksinkertainen; minua hävettää. Hävettää tunnustaa, että laihdutan. En tiedä, miksi, kaipa se on joku tunnustus myös sille, että tiedän olevani lihava, eikä sitä ole kiva kuuluttaa kaikille. Mutta jos onnistun laihdutuksessa, lupaan blogini päätteeksi julkaista itsestäni naamasensuroimattoman kuvan uusissa mitoissani!

Kuvia nykyisistä valasmitoistani, otan vertailukuvia aika-ajoin.

 Painoa siis löytyy tuo 117,7 kg (kyseinen paino oli keskellä päivää ruokailun jälkeen otettu, otan vielä huomenna aamupainon ja päivitän sen lähtöpainoksi sivuun), vatsanympärystä on 129 cm (navan kohdalta mitattu).

Vähän tämän blogin kirjoittamisesta. Prologin jälkeen tulen aloittamaan jokaisen tekstini yhdellä syyllä laihduttaa. Tämä on mielestäni hyvä keino muistuttaa itseäni siitä, miksi tavoittelenkaan unelmaani olla taas laiha. Jatkan tätä systeemiä niin kauan kuin syitä riittää, eli varmaan aika monta kertaa.

En enää aloita laihdutusta "huomenna", vaan aloitan sen nyt heti, mutta koska tämä(kin) päivä on muuten mennyt mässätessä, alan pitämään ruokapäiväkirjaa ja muuta vasta huomenna. Joten - huomiseen!