lauantai 14. heinäkuuta 2012

9 - Aivoinfarktiriski

Isälläni oli aivoinfarkti 20 vuotta sitten. Siitä jäi jäljelle heikentynyt puhekyky (sammaltaa) ja liikuntakyky (kykenee kävelemään, mutta ei esim. juoksemaan tai hyppimään). Se, että isälläni on ollut aivoinfarkti, tarkoittaa, että minullakin on suurempi todennäköisyys saada se. Lihavuus puolestaan myös lisää riskiä sairastua.
En halua sairastua, en halua ottaa sitä riskiä, että joutuisin vaikkapa viettämään loppuikäni pyörätuolissa. Tämä on siis todellakin yksi painavimmista syistä laihtua.

Eilen olin niin totaalisen väsynyt, etten jaksanut kirjoittaa blogia. Eilinen kuitenkin meni ihan hyvin, vaikka olin mummolassa ja kiusauksia oli, en syönyt mitään ylimääräistä! Mummo otti ruokavalio-asiani ihan hyvin, luulin hänen haukkuvan minut lyttyyn, mutta sen sijaan hän olikin kannustava ja kehaisi, miten hyvä on että yritän laihtua. Vähän mummo kyllä napisi mm. vaaleasta leivästä, jota söin (kuului dieettiin), sekä siitä, etten juonut maitoa, kun mummon mielestä aina pitäisi syödä tummaa leipää ja juoda paljon maitoa. Mummo myös hieman kiusasi minua mansikoilla, muttei pakottanut syömään.
Eilen oli loppupäivästä joku ihan älytön hiilarihimo, teki mieli käydä kaupasta ostamassa mustikkatäytepitkoa, mutta en tehnyt sitä! Tosin vieläkin on kiusaus päällä, vähän lievempänä kuin eilen, mutta taistelen sitä vastaan ja uskon, että selviän sortumatta.

Jotenkin vaikea uskoa, että mennään jo kuudetta päivää ilman sortumisia. En ole varmaan ikinä päässyt näin pitkälle laihdutuksessa. Olen todella ylpeä itsestäni! Vaakakin näytti tänä aamuna 113,1 kg eli 3,7 kg on lähtenyt. Huomenna oletan, että luku alkaa 112:lla. Siitä onkin enää pari kiloa matkaa 110 kg:n tavoitteeseen ja palkintoon!
"Anterior hand raises and side lunges"
Shrediä olen tehnyt uskollisesti, tänään tosin on lepopäivä lihasten palautumista varten, mutta huomenna jatkuu taas! Jaksan jo tehdä "anterior hand raises and side lunges"-harjoitusta pitämättä lepotaukoa!

Mietin tässä, onko parempi laihduttaa vain koko ajan, vai pitääkö aineenvaihdunnalle pitää ns. "boostipäiviä", kuten olen kuullut, ja tämän kahden viikon jälkeen pitää yksi päivä suuremmalla kalorimäärällä? Suuremman kalorimäärän päivä kyllä kieltämättä houkuttaisi, mutta onko se hyväksi vai pahaksi? Kertokaa ihmeessä kokemuksianne!

4 kommenttia:

  1. Hyvä Tiina! Tavallaan aihetta sivuten: jouduin pitämään tänään välipäivän Shredistä aika hyvästä syystä - pohkeeseeni on noussut omituinen kohouma ja vietin neljä tuntia päivystyksessä. Tavallaan turhaan, sillä eivät tee ultratutkimuksia viikonloppuna, maanantaina takaisin. Meillä on suvussa veritulppaa, joten tämä kyllä säikäytti. Ja tavallaan tuntuu ironiselta, että olen kolme viikkoa liikkunut aktiivisesti ja syönyt terveellisesti ja nyt tuli tälläinen. Toisaalta tsemppaa ihan hirveästi jatkamaan sinnikkäästi oikealla tiellä!
    Kaloreista olen mieltä, että syö enemmän jos siltä tuntuu, kuuntele kehoasi. Itse syön tosi paljon kaloreita, mutta minulle se toimii tällä hetkellä. Olen varautunut pienentämään ruokamäärää kun laihdun esim alle sataan kiloon eli tilannehan meillä elää.
    Minusta kuulostaa vaan niin hassulta, että dieettisi sallii vaalean leivän, mutta ei mansikoita.

    TSemppiä!
    Hanna

    VastaaPoista
  2. Tuota, boostipäivän voi pitää, mutta max. 2 viikon välein ja silloinkin järkevästi. Järkevästi tarkoitta paljon hiilareita, vähän rasvaa ja ei anna silti lähteä ihan lapasesta. Se on lepoa päälle ja shokkeeraa elimistöä taas toimimaan paremmin. Tietty jos tuntuu, että pää hajoaa, niin on se yksi vapaasyöntipäivä viikossa parempi, kuin dieetin lopettaminen. Mutta sinun ei tarvitse sitä elimistön kannalta pitää.

    Tsemppiä taas,

    Maria

    VastaaPoista
  3. Täällä odotellaan uutta postausta! :)

    VastaaPoista